keskiviikko 29. tammikuuta 2020

torstai 21. marraskuuta 2019


Japani-poikien tarina

Vuoden 2017 lokakuussa neljä kaverusta istuivat puolikylmässä saunassa Lahelan pimenevässä illassa. Keskustelu pyöri kouluasioiden ja muiden yleisten aiheiden ympärillä. Koulu ja arki painoivat päälle. Yhtäkkiä joku lipsautti viime vuonna koulussamme olleen japanilaisen vaihto-oppilaan nimen. Kaverukset alkoivat muistella, mitä kaikkia kokemuksia lukion ensimmäinen vuosikurssi oli tarjonnut. Nopeasti yksi pojista ehdotti, että hehän voisivat matkustaa Japaniin tapaamaan vanhaa ystävää. Idea jäi hautumaan mielen sopukoihin.

Ajatus sai tuulta alleen. Pojat menivät koputtamaan lukionsa (Tuusulan lukion Hyrylän toimipisteen) opettajan, Tapio Turpeisen ovea. He kertoivat suuresta suunnitelmastaan matkustaa Japaniin. Tapion innostus poikien ideaa kohtaan oli käsinkosketeltavissa. Nopeasti pojat järjestivät lukion yhteiskuntaopin ryhmälle reissun Suomen Japanin suurlähetystöön, pistivät nettisivut pystyyn ja alkoivat levittää tietoisuutta japanilaisesta kulttuurista. Vuoden 2018 alussa kaverukset kävivät kasvattamassa ymmärrystään japanilaisesta kulttuurista matkamessuilla, japanilaisissa ravintoloissa, luennoilla ja monissa muissa paikoissa. Vuoden edetessä moni uusi kokemus tarttui poikien mukaan. Tuli päivä, kun Turpeinen kertoi pojille, että hän on sopinut tapaamisen hyvän ystävänsä, Turun yliopiston Tulevaisuuden teknologioiden laitoksen johtajan Erkki Sutisen kanssa. Turpeinen kertoi samalla, että pojat voisivat esitellä heidän projektiaan jos he haluaisivat matkustaa hänen kanssaan Turkuun. Kaverukset ottivat kutsut vastaan erittäin tervetulleena ja alkoivat jo suunnitella esitystä, joka yliopistolla esitettäisiin. Pojat saivat myös sovittua tapaamisen turkulaisen Nopeet-aurinkolasivalmistajan kanssa. Vierailu yliopistolla oli antoisa. Kaverukset saivat kutsun tulevalle tiede- ja teknologiaristeilylle, Scicruiselle, jossa he voisivat esitellä projektiaan Japanin matkan jälkeen. Tapaaminen Nopeet-aurinkolasivalmistajan perustajien kanssa oli myös hyödyllinen ja he suunnittelivatkin tulevaa yhteistyötä. Uusista yhteistyönäkymistä innostuneina pojat kasvattivat projektiaan. Ei mennyt kauaakaan, kun viestiä tuli Opetushallituksen suunnalta. Kaveruksista tehty lehtijuttu oli noteerattu Opetushallituksessa ja nyt pojat kutsuttiinkin sinne vierailulle. Vierailu oli vain noin viikkoa ennen kuin reissu Japaniin sai alkunsa. Opetushallituksessa keskusteltiin tulevasta opetussuunnitelmasta, motivaation etsimisestä ja monista muista ajankohtaisista aiheista. Kaikki alkoivat olla jo malttamattomia, sillä viimeisen puolen vuoden aikana tehty työ saavuttaisi yhden etapin aivan juuri. Lento Japaniin lähtisi vain muutaman päivän kuluttua.



Japani-pojat Janne Peltokorpi,  Eero Reijonen, Lauri Talvitie ja Oskari Valkama vierailulla Opetushallituksessa syksyllä 2018


Päivä tuli, kun lentokoneen nokka suuntasi kohti Nagoyaa. Lento kesti noin kymmenen tuntia, mutta aika lensi kuin siivillä. Lennon aikana kaverukset ehtivät kerrata moneen kertaan koko viikon suunnitelman, joka oltiin määritetty jo useita viikkoja sitten. Kun lentokoneen renkaat vihdoin osuivat maahan, pojat viimeistään tajusivat, että he todella olivat saapuneet Japaniin. Kun he selvisivät lentokentältä, lähtivät he junalla kohti Tokioa. Tokion rautatieaseman edusta vilisi tuhansittain ihmisiä. Ensimmäinen päivä menikin ihmetellessä ihmisten valtavaa määrää. Tulevat kahdeksan päivää tulisi tarjoamaan unohtumattoman kokemuksen. Reiluun viikkoon mahtui valtavasti eri asioita. Pojat vierailivat Japanin Suomen suurlähetystössä, jossa silloinen Japanin Suomen suurlähettiläs ja tuleva Suomen tasavallan presidentin kansliapäällikkö Jukka Siukosaari vastaanotti heidät. Tokiossa pojat kävivät tutustumassa japanilaiseen koulutukseen paikallisessa koulussa. Vierailu lämpimässä Japanin kulttuuripääkaupungissa, Kiotossa avasi Japanin historiaa ja perinteitä. Aamuiset teehetket syntyjä syviä mietiskellessä auttoi kaveruksia löytämään uusia puolia itsestään. Matkan kulminaatiopisteeksi voidaan mieltää lenkki kaatosateessa Nagoyan illassa. Kun pojat olivat juuri siirtyneet Tokion hotellista toiseen hotelliin Nagoyaan, halusivat he vielä pitkän päivän päätteeksi mennä lenkille. He ryhtyivät tuumasta toimeen ja nopeasti pojat jolkottelivatkin jo kaatosateessa Nagoyan tyhjillä kaduilla. Tavoitteena oli päästä keskuspuistoon, mutta se osoittautuikin oletettua suuremmaksi haasteeksi. Kenelläkään pojista ei ollut puhelinta mukana, joten reittiohjeita täytyi kysyä kauppojen myyjiltä. Kuitenkaan avut eivät hyödyttäneet, sillä keskuspuisto jäi näkemättä. Matkalla pojat törmäsivät suuren sillan alla tanssiviin paikallisiin nuoriin. Kaverusten mielestä nuorisojoukolla näytti olevan hauskaa, joten myös he päättivät yhtyä tanssiin. Tanssimisen tuoksinnassa pojat ehtivät julistaa saunomisen ilosanomaa ja opettaa myös muutaman suomalaisen tanssiliikkeenkin. Matka sai jatkua ja pojat suuntasivat kohti hotellia. Oli vain yksi ongelma, hotellin suunnasta ei ollut tietoa, koska pojat olivat juosseet päättöminä noin tunnin ajan. Heidän täytyi mennä kysymään apua lukuisista kaupoista ja ravintoloista. Lopulta erään kaupan myyjä osasi neuvoa poikia ja he löysivät reitin takaisin hotellille. Litimärkinä ja uupuneina kaverukset pääsivät vihdoin ja viimein lepäämään hotellihuoneeseensa. Lenkki kuvasi hyvin koko poikien luoman projektin luonnetta. Alun innostuksen jälkeen tarvittiin kekseliäisyyttä, jotta vastaantulleet ongelmat saataisiin ratkaistua. Lopulta ratkaisu on aina löytynyt ja projekti on päässyt etenemään. Matka Japaniin oli vasta yksi kaverusten projektin etapeista.



Platonin Akatemian uskontoseminaari

XXIII Platonin Akatemian teemana oli Tärkeät asiat.
Uskontoseminaarissa 8.5. 2019 kohtasivat imaami, rabbi, pastori ja uskonnonfilosofi.

Kuvassa Helsingin juutalaisen seurakunnan rabbi Simon Livson







Suomalaisia Platonin Akatemioita vuodesta 1997

XXIV Platonin Akatemia Tuusulan Halosenniemessä
ja Järvenpään Kallio-Kuninkalassa keskiviikkona 13.5. 2020
Teemana Ymmärtää - Selittää

Taiteilija Erkki Pirtola kirjoitti ensimmäisestä Platonin Akatemiasta (1997) otsikolla Oppiminen on taidetta: ”Nykyinen erikoistuminen viipaloi ihmisen käyttämään itsestään vain murto-osaa. Ihminen on on kuitenkin suunnaton mahdollisuuksien maa. Kaikki käyttämätön potentiaali on perustavinta luonnonvarojen haaskausta.”

Pirtolan esiin nostama mahdollisuuksien filosofia luonnehtii hyvin tapahtumaa. Platonin Akatemia on aitoa dialogia, sananvapautta, luovuutta ja vahvaa ilmaisua kunnioittava tapahtuma. Alkuperäisessä Akatemiassa opettajat ja opiskelijat saattoivat keskustella filosofisista kysymyksistä tasavertaisesti. Sama ideologia jatkuu sen suomalaisessa perillisessä. Nuoret saavat puhua ja heitä kuunnellaan. 

Dosentti Tere Vadén vieraili toukokuussa 2008 Platonin Akatemiassa. Hän totesi puheessaan: ”Virallisten yhteisöjen sijaan syntyy näkymättömiä yliopistoja. Älyllinen elämä ei suostu jäämään yliopiston seinien sisään.”  
Pirtolan esiin nostama mahdollisuuksien filosofia ja Vadénin toteamus Platonin Akatemiasta ”näkymättömänä yliopistona” luonnehtivat hyvin tapahtumaa. 



                                              Filosofi Miika Luoto Halosenniemessä 2013

Platonin Akatemian päätapahtuman teemoja 2004–2016

2004 Luonto, ihminen, taide
2005 Pahuus
2006 Hidas aika
2007 Maailman ymmärtämisestä

008 Hyvyys, totuus ja kauneus
2009 Mahdollinen maailma
2010 Suuri illuusio
2011 Suuret kertomukset
2012 Kohtaamisyhteiskunta
2013 Unelmat
2014 Suuret tunteet
2015 Luonto ja kulttuuri
2016 Yhteinen maailma
2017 Suomalaiset tarinat
2018 Miksi
2019 Tärkeät asiat
2020 Ymmärtää - Selittää

Vuoden 2013 Platonin Akatemian teemana oli Unelmat. Filosofi Miika Luoto puhui silloin intellektuelleista ja luovan työn tekijöistä, jotka esikuvansa Sokrateen tavoin ovat määrittelemättömiä, vailla paikkaa. Asemansa turvin he voivat kohdata myös uusia asioita: toimia tiedetyn ja tunnetun rajalla ja näin laajentaa tiedetyn ja tunnetun aluetta.


Luodon näkemyksen pohjalta voisi esittää haasteen tulevaisuuden koululle: Suomi tarvitsee itsenäisesti ajattelevan, luovan ja rohkean sivistyneistön. Tähän sivistyneistöön on oltava pääsy kaikilla suomalaisilla. Sivistyksen paikkoja ei pidä rajoittaa sääty-yhteiskunnan aikaisilla hierarkioilla ja vanhanaikaisella pedagogiikalla, jossa suorittamisesta on tullut itsetarkoitus.



sunnuntai 10. marraskuuta 2019

Nepalissa merkittävän elämäntyön lähettinä tehnyt Kirsti Kirjavainen vieraili Hyrylässsä  lokakuussa 2019. Kirsti Kirjavainen kertoi kohtaamisistaan maolaisten sissien kanssa.







Tuusulan lukion uskonnon tunneilla on vuosien mittaan vieraillut useita lähettejä.

Tästä yhteistyöstä kuuluu kiitokset Tuusulan seurakunnan lähetyssihteeri Johanna Makkoselle


Kuvassa Melissa pukeutuneena nepalilaiseen asuun