Suomalaisia Platonin Akatemioita vuodesta 1997

XXIV Platonin Akatemia Tuusulan Halosenniemessä

ja Järvenpään Kallio-Kuninkalassa keskiviikkona 13.5. 2020

Teemana Ymmärtää - Selittää

Taiteilija Erkki Pirtola kirjoitti ensimmäisestä Platonin Akatemiasta (1997) otsikolla Oppiminen on taidetta: ”Nykyinen erikoistuminen viipaloi ihmisen käyttämään itsestään vain murto-osaa. Ihminen on on kuitenkin suunnaton mahdollisuuksien maa. Kaikki käyttämätön potentiaali on perustavinta luonnonvarojen haaskausta.”

Pirtolan esiin nostama mahdollisuuksien filosofia luonnehtii hyvin tapahtumaa. Platonin Akatemia on aitoa dialogia, sananvapautta, luovuutta ja vahvaa ilmaisua kunnioittava tapahtuma. Alkuperäisessä Akatemiassa opettajat ja opiskelijat saattoivat keskustella filosofisista kysymyksistä tasavertaisesti. Sama ideologia jatkuu sen suomalaisessa perillisessä. Nuoret saavat puhua ja heitä kuunnellaan. 

Dosentti Tere Vadén vieraili toukokuussa 2008 Platonin Akatemiassa. Hän totesi puheessaan: ”Virallisten yhteisöjen sijaan syntyy näkymättömiä yliopistoja. Älyllinen elämä ei suostu jäämään yliopiston seinien sisään.”  

Pirtolan esiin nostama mahdollisuuksien filosofia ja Vadénin toteamus Platonin Akatemiasta ”näkymättömänä yliopistona” luonnehtivat hyvin tapahtumaa. 

                                              Filosofi Miika Luoto Halosenniemessä 2013

Platonin Akatemian päätapahtuman teemoja 2004–2016

2004 Luonto, ihminen, taide
2005 Pahuus
2006 Hidas aika
2007 Maailman ymmärtämisestä
008 Hyvyys, totuus ja kauneus
2009 Mahdollinen maailma
2010 Suuri illuusio
2011 Suuret kertomukset
2012 Kohtaamisyhteiskunta
2013 Unelmat
2014 Suuret tunteet
2015 Luonto ja kulttuuri

2016 Yhteinen maailma

2017 Suomalaiset tarinat

2018 Miksi

2019 Tärkeät asiat

2020 Ymmärtää - Selittää

Vuoden 2013 Platonin Akatemian teemana oli Unelmat. Filosofi Miika Luoto puhui silloin intellektuelleista ja luovan työn tekijöistä, jotka esikuvansa Sokrateen tavoin ovat määrittelemättömiä, vailla paikkaa. Asemansa turvin he voivat kohdata myös uusia asioita: toimia tiedetyn ja tunnetun rajalla ja näin laajentaa tiedetyn ja tunnetun aluetta.

Luodon näkemyksen pohjalta voisi esittää haasteen tulevaisuuden koululle: Suomi tarvitsee itsenäisesti ajattelevan, luovan ja rohkean sivistyneistön. Tähän sivistyneistöön on oltava pääsy kaikilla suomalaisilla. Sivistyksen paikkoja ei pidä rajoittaa sääty-yhteiskunnan aikaisilla hierarkioilla ja vanhanaikaisella pedagogiikalla, jossa suorittamisesta on tullut itsetarkoitus.